En tiedä mistä alkaa. Kirjoitettavaa olisi paljon, mutta huomisen aikainen herätys ei houkuta valvomaan koko yötä. Monen monta kertaa ajatellut aloittavansa blogin pitämisen ja nyt sen sain aikaiseksi. Luvassa satunnaisen epäsatunnaisesti avautumista elämän mysteereistä, kuitenkin niin ettei kukaan tunnistaisi kirjoittajaa kovinkaan helposti.

Hieman lisää voisin itsestäni silti kertoa, ikä tuolla tulikin jo esille.. Eli 20 vuotta täällä kulkenut, vuosista huolimatta uskon vakaasti olevani suhteellisen paljon kokenut asioita elämässä. Kiinnostuneena kokemaan lisää, niin pettymyksiä kuin onnistumisiakin olen valmis taistelemaan tieni jatkossakin. Harrastan päivittäin hevostelua ja salilla pyrin käymään sen kolme kertaa viikkoon, muuten vapaa-aika kuluu melkeinpä koneella istuessa tai ystävien seurassa. Aavistuksen varovaisena ihmisenä pidän muiden ihmisten analysoimisesta käyttäytymisen ja eleiden perusteella. Kuitenkin loppupeleissä olen sosiaalinen ja pidän useimmista ihmisistä, sillä varauksella että mitä tahansa voi tapahtua.

Ensimmäisen kirjoituksen aiheeksi voisin ehkä ottaa sen, miten ihmiset takertuvat liikaa muihin. Ei kukaan voi olla tukipilarina kaikelle, joskus vaan on pakko tehdä asiat ihan yksin, ihan itse. Varmasti se tuntuu vaikealta, jopa ylitse pääsemättömältä mutta ne vain on kohdattava. Parisuhteessa ei voi kaikkea jättää toisen harteille ja itse vetelehtiä. Omasta takaa kokemus opettanut, että yrittää pärjätä mahdollisimman paljon omillaan ja onnistumiset tuntuu järjettömän hyviltä sen jälkeen. Apua ja neuvoja toki pitää ja saa kysyä, mutta se sellainen toisten vaivaksi siirtäminen ei sovi. Ja jos ei puhuta asioista, niin osa ihmisistä tuntuu olevan tyysti riippuvaisia siitä kumppanista. En vaan osaa kuvitella, miten muka ei voi olla ilman toista hetkeäkään? Mitäs sitten kun tulee aika jättää? Ei siihen toiseen voi aina turvautua, vaikka siitä kuinka tykkäisi ja rakastaisi. Tekee hyvää olla välillä omillaan, viettää aikaa yksin tai tehdä jotain ilman sitä toista.

Ehkäpä tämä riittää tältä päivältä, väsymys painaa jo.