Tässä sitä ollaan, kotona keskellä kirjaimellista kaaosta. Ensi yönä olisi lähtö lämpimään ja vatsa lähestulkoon vääntelee jännityksestä. Olen ihan siinä pisteessä että pitäisi onnen sokaisemana loikkia pitkin seiniä ja kiljua että koko naapurusto tietää. Mutta ei, en tee sitä, naapureiden onneksi. Kamppeet on katsottu ja seuralaisten kanssa keskusteltu, nyt pitäisi vain odottaa ja saada aika kulumaan mahdollisimman ripeästi. Järjetöntä, mutta mahtavaa!

Jos aikaa on niin kirjoittelen jotain tännekkin, mutta luultavammin loma menee aika paljon ilman tietokonetta/internettiä. Kaikki sitten viimeistään kun palaan.

Mitään järkevää tekstiä ei nyt tule aikaiseksi, päässä pyörii miljoona asiaa samaan aikaan..