Päivät ovat vierineet nopsaan ja kirjoittelu tänne jäänyt siltä osin kokonaan.. Ah, jes. Omaa rauhaa edes hetken. Tämä viimeisin säätö melkeinpä asuu luonani. Siis oikeasti melkeinpä asuu. Ei siinä mitään, aivan mahtava tyyppi ja sillee.. Mutta mitenkäs se olikaan.. Meikäläisen piti pysyä iloisesti sinkkuna ja rellestää niin paljon kuin sielu sietää. Toisin kävi.

Viime aikoina huomannut itsessäni uusia piirteitä ja asioita, nini hyviä kuin huonojakin. Ehkä olen taas viisastunut tai voiko nyt niinkään sanoa. Elämä porskuttaa suhteellisen mallikkaasti, lukuunottamatta sitä että olen laihtunut paljon ja lihakset kadonneet. Salille mars siis! En tahdo olla mikään rimpula.

Sain karvaista seuraakin taas viikonlopuksi. Ihana koiruus jonka kanssa saa käydä lenkkeilemässä! Nyt kuitenkin taas palaudun maan pinnalle.. Takaisin työhakemusten viidakkoon.. Jos vaikka tärppäis!

Btw. Taivas varjele! <3